VUODET VIERIVÄT- AJATUKSIA SYNTYY
Pieniä ajatuksia kiusaamisesta
Huomasin, että minulla on jäänyt kolme vuotta (2021-2022,2023), blogikirjoittelusta väliin. Ajatuksia on ollut aiheista paljon, mutta ne eivät ole kaiken touhun keskellä siirtyneet teksteiksi.
Minulla tuli tänä talvena 60 vuotta täyteen. Siinä tuli miettineeksi, mitä nämä vuodet ovat pitäneet sisällään. Olen onnellinen siitä, että olen saanut tai voinut toteuttaa unelmiani. Mieleen on tullut paljon hyviä asioita, mutta myös sellaisia, jotka ovat saaneet pohtimaan asioita syvemmältä.
On tosi hienoa, miten julkisesti puhutaan koulu- ja työpaikkakiusaamisesta. Usein niin kouluissa kuin työpaikoilla kiusaamisen käsittelyssä mennään siitä, missä aita on matalin esim. siirtämällä kiusauksen kohteeksi joutunut toiseen kouluun tai työpaikalla odotetaan, että aika tekee tehtävänsä, mitä sitten tapahtuukaan. Usein kohde hakeutuu toiseen työpaikkaan.
Mitä on kiusaaminen?
Ensin pitäisi ymmärtää, mitä kiusaaminen on? Kiusaamisen tunnusmerkit täyttyvät, jos toinen ihminen kokee tulevansa kiusatuksi. Jokainen ihminen on yksilö, jolla on omat arvot, kulttuuri ja erilainen itsetunto. Meillä jokaisella on erilaisia kokemuksia, jotka kulkevat meidän mukana ja tulevat sitten esiin, jos tuntee kokevansa niitä uudelleen. Kiusaaminen voi olla sanoja, mykkyyttä, eristämistä yhteisöstä (ryhmästä), yksin jättämistä, selän takana puhumista, somessa kuvia ja tekstejä, nauramista, tönimistä, fyysistä väkivaltaa, pakottamista, panettelua jne. Usein kiusaajalla on omat tarkoitusperät tai hän peittää huonoa itsetuntoa siirtämällä huomioon toisaalle. Tämä lista on loputon. Kiusaaminen voi olla myös ymmärtämättömyyttä toisen tunteista.
Esimerkkejä erilaisista tilanteista, joita ei ajatella kiusaamiseksi
Monesti on miettinyt polttareita, joita vietetään ennen naimisiin menoa. Ystäväjoukko suunnittelee morsiamelle tai sulhaselle illan, joka tavoitteena on jättää muistoja sinkkuna olosta. Polttareiden pitäisi olla onnellinen muisto morsiamelle tai sulhaselle, mutta usein ne ovat iltoja, jossa ystävät laittavat sulhasen tai morsiamen tekemään asioita, jotka voivat olla nolostuttavia ja ahdistavia, mutta herättävät naurua ystäväjoukossa. Onko siis polttarit ystäväjoukon viihdyttämiseksi järjestettyjä? Usein niihin liittyy alkoholi, joka voi muuttaa persoonan käyttäytymistä. Eräs nuori mies heräsi puuhun sidottuna ilman vaatteita puistosta oman hääpäivänsä aamuna ankarassa krapulassa. Hän myöhästyi omista häistään. Ystävillä oli varmasti hauskaa sitoessaan kaveriaan puuhun. Mielestäni tällainen on pahimmanlaatuista kiusaamista. Eräs morsian oli puettu pupujussiksi ja hänen tehtävänsä oli antaa 20 suudelmaa ventovieraille ihmisille paikkakunnan torilla kaikkein vilkkaimpaan toriaikaan. Tässäkin ystävillä oli omasta mielestään hauskaa, mutta oliko morsiamella?
Meidän keskuudessamme on paljon ihmisiä, jotka eivät eri syistä voi tai saa ottaa alkoholia. Kohteliasta on kysyä, otatko viinilasillisen tai jotakin muuta. Jos vastaus on, että minä otan alkoholitonta, kysyjän pitäisi tyytyä siihen. Usein kuulee, miten kysellään uudelleen ja uudelleen, että etkö sinä kuitenkin halua? Tästä muodostuu hyvin nopeasti ahdistava olo. Kenenkään ei tarvitse selittää omien valintojen syitä.
Karaoken laulaminen on hyvin suosittua. Minä itsekin laulan mielelläni ja nautin myös kuuntelemisesta, kun toiset laulavat. Karaokea voidaan laulaa ravintoloissa tai erilaisissa harrasteryhmissä. Jos ihminen menee tilaisuuteen, jossa on karaokelaulu käynnissä, oletetaan helposti, että kaikki laulaa. Mutta unohdetaan se, että laulaminen ei ole kaikkien intohimo. Eikä kaikkien tarvitse laulaa. Monella ihmisellä on mielessä kouluaikaiset laulukokeet, joissa joutui laulamaan luokan eteen. Aina laulaminen ei onnistunut ja siitä muodostui epämiellyttävä kokemus. Tämä tunne säilyy meidän alitajunnassa. Jos itsellä on tunne tai tieto, että laulaminen ei ole oma juttu, niin silloin hän nauttii mieluimmin kuuntelemisesta. Tällaiselle ihmiselle voi olla todella ahdistavaa, jos hänelle tulee tunne painostamisesta. Kun ihminen tarttuu mikrofoniin, se täytyy lähteä omasta tahtotilasta eikä toisen painostuksesta.
Olin siivoojana loma-aikoina 14-18-vuotiaana. Olin toista kesää miesvaltaisessa yrityksessä. He ottivat minut keskuuteensa tosi hyvin. Joukossa oli yksi mieshenkilö, joka ei välttämättä kunnioittanut naisia oikealla tavalla. Olin yksinäni siivoamassa sosiaalisia tiloja, kun tämä henkilö tuli ja läiskäisi minua takapuoleen. Minä refleksinomaisesti pyörähdin ja löin häntä avokämmenellä poskeen. Olin harrastanut kuulantyöntöä, kiekonheittoa ja, olin muutenkin isokokoinen, joten lyönnissä oli voimaa. Toiset miehet ensin ihmettelivät hänen punaista poskeaan ja naureskelivat, että mitähän kotona sanotaan. Kukaan ei kysynyt, miltä minusta tuntuu tai, miten minä koin tämän tilanteen? Minulle oli opetettu, ettei väkivallalla ratkaista ongelmia, joten minä pelkäsin, mitä tästä seuraa. Jälkeenpäin olen ajatellut, että voimakas reaktioni johtui pelosta. Olihan nuori kokematon tyttö. Ainoa seuraus oli, että tämä mies vältteli minua. Nykyään puhuttaisiin seksuaalisesta häirinnästä.
Edellä kuvasin neljä tilannetta, joita emme aina osaa ajatella kiusaamisena, mutta niissä tulee esiin kiusaamisen tunnusmerkit. Kohteesta ei tilanne tunnu hyvältä. Se voi olla epämiellyttävä, ahdistava, pelottava, uhkaava jne.
Kun opiskelin Ratkaisukeskeiseksi Lyhytterapeutiksi ja tein koulutukseen liittyvää harjoittelua. Keskusteluissa tuli esiin monia vastaavanlaisia tilanteita, joita asiakas oli kokenut epämiellyttävänä. Hän koki, ettei häntä kuunneltu eikä häntä kunnioitettu ihmisenä.
Meidän täytyisi osata asettua toisen asemaan ja ymmärtää, että olemme erilaisia eikä meidän tarvitse toimia samalla tavoin.
