lauantai 2. toukokuuta 2020

JOSKUS ON HYVÄ PYSÄHTYÄ NAUTTIMAAN

Vuosia sitten mietin, miten kauheaa olisi tehdä töitä kotona eikä ympärillä olisi työyhteisöä tai työkavereita. Oman yrityksen perustamisen myötä 9 vuotta sitten, työpaikkani on ollut pääsääntöisesti kotitoimisto. Nyt mietinkin sitä, mikä minussa on muuttunut, kun nautin tästä työskentelytavasta.  Minä pystyn itse määrittelemään oman tapani tehdä työtä. Minulle rakkaat koirat ovat koko ajan lähelläni ja minä olen heidän lähellään. Minun sosiaalisuuteni on olemassa, mutta se ei vaadi jatkuvasti kontakteja.  Onko minusta tullut aikuinen?

Korona-pandemian aikana minun työskentelyni jatkui luonnollisesti kotitoimistossa. Koska meidän valmennustoiminta muuttui etävalmennukseksi, olen nyt enemmän yhteydessä valmentajiemme kanssa erilaisten digivälineiden kautta. Se on toimintatapa, joka tulee jäämään koronan jälkeiseen elämään toimintatavaksi.  Jälleen huomaan, että kaikessa on aina erilaisia näkökulmia ja syntyy tai tapahtuu hyviä asioista kriisistä huolimatta.

Kevät on voimaannuttavaa aikaa. Nautin suunnattomasti lintukonserteista. Luonnon puhkeaminen, ruohon vihertäminen ja erilaiset luonnon tuoksut ovat parhainta voiman lähdettä. Minulle tärkeä voiman lähde on vesi.  Järven tai merenrannalla on ihanaa katsella veden elämää. Siellä on helppo hengittää.

Elämän pienet yksityiskohdat ovat tärkeintä. Me voimme nauttia niin monista asioista, mutta meidän täytyy pysähtyä havainnoimaan.Havainnointiin tarvitsemme kaikkia aistejamme; näkö-, haju-, kuuloaistejamme, kosketusta ja pohdintaa juuri siinä hetkessä, jossa olemme; mitä koemme.

Onnellisuus muodostuu pienistä asioista. Onnellisuuden elementit ovat meissä itsessämme ja siinä, miten olemme hetkessä mukana, mitä otamme hetkestä itsellemme ja,  mitä annamme itsestämme. Minulle merkitsee paljon se, että voin tuottaa toiselle ihmiselle iloa. Hyväntekeväisyystyössä on mahdollisuus tuottaa iloa. Antaminen tai auttaminen tuottaa itselle hyvää mieltä.

Kuuntelen nytkin linnun laulua, Jaloissani  tuhisee toinen koirista. Toisesta huoneesta kuuluu harmonikansoittoharjoittelua. Nämä havainnot pulpauttavat ajatuksia tähän blogiini yhden sieltä ja toisen täällä. Ne tuottavat hyvän olon tunnetta. Niitä pitää pysähtyä kuuntelemaan. Elämä on!